*

TerhiMustakangas Politiikkaa arjen äänellä

Pääsykokeet mittaamaan motivaatiota

Tänä keväänä on käyty keskustelua korkeakoulujen pääsykokeista ja niiden tarpeellisuudesta. Mielestäni kokeita voi kehittää, mutta niitä tarvitaan edelleen.

Aiempi koulumenestys ei usein kerro riittävästi hakijan motivaatiosta. Pääsykokeessa tulee olla esim. soveltava essee, jossa motivaatiosta voidaan kertoa.

Ammattikorkeakoulujen pääsykokeet näen tässä onnistuneena. Kokeeseen etukäteen luettava aineisto ei ole valtavan laaja, ja kokeessa mitataan monipuolisesti myös motivaatiota. Amk-opintoihin pyrkivä haluaa monesti tehdä käytännönläheistä työtä, johon hänellä on myös kehittävä ote korkeakoulututkinnon ansiosta.

Yliopisto-opinnot ovat teoreettisempia. Ei ole turhaa lukea pääsykokeisiin, sillä opintojen aikana itsenäistä lukemista on todella paljon. Motivaatio näkyy siinä, kuinka pääsykokeeseen valmistautuu. Mutta on totta, että monen kirjan lukeminen on hieman liikaa. Lukemista voisi vähentää, ja ottaa kokeen rinnalle soveltavan osion.

Järjestelmä ohjaa nuoria hakemaan sellaiseenkin koulutukseen, joka ei ensisijaisesti kiinnosta. Jos haluamaansa koulutukseen ei pääse, on hyvä välivuoden aikana opiskella sellaista, joka tukee myöhemmin opintoihin pyrkimistä. Tai hankkia työkokemusta, josta on myös opinnoissa hyötyä.

Esimerkiksi tradenomikoulutus saattaa olla maisterikoulutuksen toinen vaihtoehto. Tradenomiopinnot valmentavat hyvin myös yliopistossa jatkamiseen. Onneksi koulutus on kehittynyt siihen suuntaan, että opintojen jatkaminen ristiin onnistuu.

Kalliita valmennuskursseja on kritisoitu. Mielestäni ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, vaan jos motivaatio pääsykokeisiin lukemiseen ja opintoihin pyrkimiseen on, niin se vie jo pitkälle.

Ammatillisten opintojen jatkaminen korkeakoulussa on myös tärkeää. Korkeakoulu valmentaa tutkimukselliseen ja kehittävään työotteeseen, ja täydentää ammatillista osaamista laajasti. Ammatilliset opinnot käyneellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä korkeakouluopintoihin.

Motivoitunut opiskelija on kaikkien etu. Innostuneella ja sitoutuneella opiskelijalla opinnot eivät veny, suoritukset ovat hyviä ja tie työelämään mielekkäisiin tehtäviin avautuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Pääsykokeet ovat tasa-arvoisempi ratkaisu kuin pelkällä koulutodistuksella sisäänpääsy. Molempia mielestäni pitää käyttää, mutta joustavasti koulutuksen mukaan.

Tärkeintä olisi kuitenkin jakaa yhteiskunnan resursseja koulutukseen ylipäätään niin, että kaikki nuoret pääsevät opintoihin kiinni heti peruskoulun jälkeen. Myös alan tai koulutustason vaihtaminen pitää olla mahdollista milloin vain, kunhan opiskelija kykenee läpäisemään sisäänpääsyn edellytykset.

Yhteiskunta, jossa osa nuorista jää jatko-opintojen ulkopuolelle heti alkumetreillä tai putoaa kesken koulutuksen pysyvästi ulos, ei ole viisasten ja inhimillisten ihmisten yhteiskunta. Sellaisessa kuitenkin elämme. Miksi me hyväksymme tämän?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Motivaatio ei kerro paljoakaan mitään lahjakkuudesta. Sinällään lahjakkaat ovat usein äärimmäisen motivoituneita tekemään lahjakkuutensa mukaisia asioita. Tämä kuitenkin voi osua koulujärjestelmän asettamiin vaatimuksiin tai sitten ei. Jos on lahjakas matematiikassa, ei välttämättä ole motivoitunut saamaan kymppiä arvosanoista suorittamalla myös sen liikunnan kymppinä.

Kyky päntätä pääsykokeisiin ehkä kertoo jostain jotain, ehkä jopa opintosuorituksin mitattavasta menestyksestä. Kertooko se sitten mitään tieteellisestä tai edes ammatillisesta luovuudesta, on aivan eri asia. "Motivaatiota" mittaava järjestelmä on omiaan karsimaan ne lahjakkaimmat ja luovimmat mielet, jotka eivät ehkä ole niitä kärsivällisimpiä pänttääjiä, mutta saattavat olla intohimoisia ajattelijoita.

Ehkäpä paras olisi saada pääsykokeet mittaamaan eri asioita: osaamista, motivaatiota, lahjakkuutta ja luovuutta. Valinnassa voitaisiin käyttää lineaaristen painotusten lisäksi allokointia.

Toimituksen poiminnat